1800 luvun lopulla Porin Työväenyhdisys toimi wrightiläisellä aatepohjalla. Yhdistyksessä oli jo vuonna 1896 herännyt keskustelu itsemääräämisoikeudesta. Metallityöläiset niin valurit, rautasorvarit, levysepät kuin vaskisepätkin vaativat, että saisivat päättää itse omista asioistaan. Wrightiläisyys taas piti vallankahvan tiukasti tehtaanomistajien käsissä. He eivät halunneet suosiolla antaa vallankäyttöä pienissäkään asioissa työväestölle. Tyytymättömyys kasvoi ja kasvoi. Samaan aikaan Äiti-Venäjä ajautui lamaan. Oli työttömyyttä ja kurjuus lisääntyi.

Eräänä helmikuun alun talvisena päivänä vuonna 1899 porilaisessa Kansalainen-nimisessä lehdessä oli seuraavanlainen ilmoitus:

Kone-, Rauta- ja Metalli-
työntekijät

yleinen kokous T.Y:n talolla sun-
nuntaina t.k. 12 p. klo 4 j.pp.


Tästä alkoi Porin metallityöväen ammattiosasto ry:n eli kuutosen toiminta. Kokoukseen saapui noin 40 henkilöä, kertoo aikakirjat. Kun kokouksessa haluttiin selvittää, ketkä tahtovat ruveta jäseneksi ammattiosastoon, niin vain kymmenen paikalla olleesta antoi suostumuksensa. He olivat:

Kokous sujui kivuttomasti, koska edellisenä syksynä, marraskuun 6. päivänä 1898 koolla olleessa kokouksessa todettiin ammattiosaston perustamisen välttämättömyys paikkakunnalle. Tässä tilaisuudessa oli metallityöläisiä mukana noin 80.

Perustavan kokouksen 12.2.1899 jälkeen, toimikunnan järjestäytymiskokouksessa, hyväksyttiin uusia jäseniä jo 19. Helmikuun lopulla oli jäseniä jo 79 ja vuoden 1899 lopulla jäsenmäärä oli 119.